Merikarviajoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen, jonka valuma-alue on 3438 km² ja järvisyys ainoastaan 4,5 %. Merikarvianjoki alkaa Isojärven pohjoispäästä säännöstelypadolta ja laskee Selkämereen Merikarvian edustalla. Joen pituus on noin 27 kilometriä, pudotuskorkeutta mereen on 35 metriä ja keskivirtaama noin 15 m³/s. Vaelluskaloilla on merestä vapaa nousuyhteys koko joen matkalle. Lankoskella, noin 22 kilometriä jokisuusta on kalaporras, joka oli osa joella vuonna 1996 tehtyä kalataloudellista kunnostustyötä.
Merikarvianjoen kalastusjärjestelyistä, kalakannan hoidosta sekä taukopaikoista, jäte- ja puuhuollosta yms. vastaa 1990-luvun alussa perustettu kolmen osakaskunnan muodostama voittoa tavoittelematon yhtymä, Merikarvianjoen Kalakierros. Osakaskuntien muodostama yhtenäislupa-alue on pituudeltaan 24 kilometriä. Koski- ja virtapaikkoja alueella on noin 6 kilometriä, laajimmat koskialueet ovat Lankoski, Puukoski, Stäävit- Vaadinkoski sekä Holmankoski.
Joella vierailee vuosittain tuhansia vapakalastajia ja kalastusvuorokausia kertyy vuosittain noin 10000 kpl. Näillä kalastusluvista saatavilla tuloilla pystytään joella tekemään runsaasti kalaistutuksia sekä elinympäristökunnostuksia. Taimenistutuksissa on käytetty eri-ikäisiä taimenia: niin mätiä, vastakuoriutuneita poikasia, kuin 1- ja 2-vuotiaitakin poikasia. Pyyntikoista kirjolohta istutetaan koskiin kalastuskaudella keskimäärin kahden-kolmen viikon välein. Kalakierros istuttaa jokeen myös Nevan lohen poikasia. Lisäksi joella tehdään elinympäristökunnostuksia erityisesti taimenta silmällä pitäen, jotta luonnonkudun onnistumista saataisiin parannettua. Merikarvianjoella myös suojellaan taimenia, lohia, siikoja ja harjuksia kalastussäännöillä, jotka kieltävät niiden ottamisen saaliiksi.
Merikarvianjoki on maamme ensimmäinen vaelluskalajoki, jonka suualueelle on perustettu vapaaehtoisesti laaja, viiden kilometrin päähän avomerelle ulottuva verkkokalastuskieltoalue. Tämä takaa kaloille esteettömän nousun Merikarvianjokeen.
